Transkulttuurisesta tuotannosta
by: Lotta Kähkönen
Englanninkielinen termi trans cultural production on suhteellisen uusi akateemisessa tutkimuksessa käytetty käsite, jota käytetään eri tavoin. Termin perustana toimii sosiologiasta juontuva kulttuurisen tuotannon (cultural production) käsite, johon viitataan meillä myös termillä kulttuurituotanto. Arkikielessä kulttuurituotanto liitetään lähinnä kulttuurin tuottamiseen. Se tarkoittaa siis taiteeseen ja kulttuuriin liittyvän työn tuottamista ja tuotteita niiden synnystä yleisölle jakamiseen. Laajemmin määriteltynä kulttuurinen tuotanto käsittää myös ne sosiaaliset prosessit, joissa kulttuurin muodot, käytännöt, arvot ja käsitykset syntyvät ja joissa niitä levitetään yleisöille.
Trans*Creative -projektissa puhumme transkulttuurisesta tuotannosta tekemisenä ja toimintana, johon liittyy tekijöiden lisäksi yhteisöjä ja yleisöjä. Tarkastelun kohteena ovat merkitysten muodostuminen, jakaminen ja uuden kuvittelu erilaisissa kohtaamisissa. Etuliite ’trans’ liittää kulttuurisen tuotannon sukupuolen moninaisuuteen korostaen kuitenkin identiteettien sijaan sitä, miten kulttuurinen tuotanto tuo yhteen ihmisiä, jotka jakavat samankaltaisia kokemuksia sekä tapoja haastaa sukupuoleen ja ruumiillisuuteen liitettyjä normeja ja oletuksia. Kohtaamisissa on kyse myös yhteisön vahvistamisesta, tilan luomisesta ja sosiaalisen muutoksen rakentamisesta.
Transkulttuurisessa tuotannossa luovuus ja estetiikka ammentavat usein queer-vastakulttuureista ja yhteiskunnassa syrjittyjen ryhmien aktivismin historioista. Samalla transkulttuurisessa tuotannossa käsitellään uusia, ajankohtaisia kysymyksiä (sukupuolittuneen) ihmisen olemisen tavoista sekä näiden muutoksista vuorovaikutuksessa sosiaaliseen, materiaaliseen ja teknologiseen ympäristöönsä.
Tilat, tapahtumat ja mediat tuovat yhteen monenlaisia yhteisöjä ja yleisöjä, joita ei voi etukäteen määritellä, kontrolloida tai tietää. Trans*luovuuden ilmaisut ovat tällä vuosituhannella saavuttaneet yhä enemmän näkyvyyttä ja tavoittaneet laajasti erilaisia yleisöjä. Esimerkiksi voisi ottaa sukupuolinormeja tietoisesti haastavan, newyorkilaisen ballroom-kulttuurin historiaan sukeltavan televisiosarjan Pose (2019-2021), jota levitetään yleisölle Netflixin ja HBO:n suoratoistopalveluissa. Onkin kiinnostava pohtia sitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia näkyvyydellä sekä uusilla yleisöillä ja muodostuvilla yhteisöillä on esimerkiksi sukupuolen moninaisuudesta käytävälle keskustelulle, asenteille sekä sukupuolen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen päämäärille.
Monesti transkulttuurinen tuotanto ymmärretään trans*ihmisten tekemänä ja tuottamana taiteena ja kulttuurin tuotteina. Asteriski eli tähtimerkki tarkoittaa tässä avoimuutta ja sitä että termi viittaa laajenevaan joukkoon sukupuolen ilmaisuja ja kokemuksia. Avoimuutta korostavasta määrittelystä huolimatta trans*tekijyyttä painottavassa lähestymistavassa piilee ongelmia, sillä se herättää kysymyksiä autenttisuudesta, identiteeteistä ja siitä miten / keiden toimesta rajoja yhteisöön kuulumisesta määritellään.
Transkulttuurisen tuotannon tutkimus kyseenalaistaa selvärajaista, tekijöiden identiteetteihin tai kulttuurin tuotteiden estetiikkaan sidottua määrittelyä. Ensinnäkin identiteetti tai sukupuoleen identifioituminen ei ole aina mahdollista selkeiden tai tuttujen kategorioiden raameissa. Toiseksi, taide ja luova toiminta tapahtuvat monen henkilön ja osatekijän vuorovaikutuksessa. Transkulttuurisen tuotannon käsite pitää toki edelleen sisällään myös luovan työn ja käytännöt, joissa on kyse transsubjektien ja transyhteisöjen representaatioista tai transtaitelijoiden tavoista tuottaa taidetta ja kulttuuria.
Kun transkulttuurinen tuotanto ymmärretään laajemmin, kyse ei ole vain tietyn identiteetin omaavien ihmisen tietoisesta toiminnasta, vaan kehkeytymisestä, joka tutkii ja kuvittelee sukupuolittumisen ja kehollisuuden mahdollisuuksia. Susan Stryker ja Paisley Currah luonnehtivat teemaan keskittyvässä Transgender Studies Quarterly -julkaisun numerossa (4/2014) (opens in a new tab) transkulttuurista tuotantoa ilmaisuna ”kyvyistä, havainnoista, tuntemuksista ja tiedosta, joka perustuu − useimmiten epäsuorasti − kokemuksiin ja seurauksiin ei-normatiivisista sukupuolista ja kehollisuuksista”. Lisäksi Stryker ja Currah ehdottavat, että kyseessä on maailmaa jatkava ja muuttava tekeminen, toiminta ja merkitysten muodostaminen. Tämä määritelmä hyödyntää alun perin latinankielestä tulevan trans-etuliitteen merkitystä ”poikki, yli, läpi”. Se on liikettä ja tunnustelua erilaisten ihmistä ja maailmaa määrittävien käsitteiden läpi, uusien tai idulla olevien mahdollisuuksien kuvittelua ja laajentamista. Tästä näkökulmasta transkulttuurista tuotantoa motivoikin merkitysten muodostaminen ja venyttäminen kurottamalla esimerkiksi kielen ja käsitteiden rajojen yli.